Ei se yrittäjän arki lopulta ole paljon sen kummempaa kuin työntekijänkään, kummassakin asemassa on tehtävä töitä ja saatava asioita hoidettua. Yrittäjänä on tietysti vastuussa työpaikastaan ja varsinkin byrokratiasta paljon enemmän mutta lopulta se arki tuntuu olevan samanlaista aherrusta kummassakin asemassa. Yrittäjänä ehkä miettii enemmän työpaikkansa kehittämistä kun työntekijänä vähän meinasi lipsahtaa usein unelmoinnin puolelle. Yrittäjän arki on ihan mukavaa, jos sattuu kestämään niitä rutiineita ja arkista aherrusta. Se on sellaista sinnikästä eteenpäin menemistä, työtä saa tehdä liiketoiminnan kasvattamiseksi mutta vähän samaa vikaa oli kyllä vuokratuolillakin toimiessa.

Olen tehnyt suunnitelmia seuraavaksi vuodeksi. Olen asettanut tavoitteet, suunnitellut markkinointia ja sitä, milloin pidän lomaa. Mitään kuukauden kesälomia en pysty ensimmäisenä vuonna pitämään mutta olen hahmotellut nyt neljä lomapätkää, viikko jouluksi, kaksi viikkoa kesällä ja viikko keväällä. Toivottavasti onnistuu, kyllä ihminen sitä vapaatakin kaipaa vaikka kuinka olisi oman onnensa laatinut yrittäjänä.

Nyt on sen verran jo tätä yrittäjyyttä takana että hyvät ja huonot puolet alkavat erottua toisistaan. Tuntuu että menoja on aivan kauheasti, jotenkin ihmeellisesti se rahaliikenne kuitenkin sujuu ja tulot ovat toistaiseksi riittäneet vaikka eivät kovin leveään elämään mutta silti. On mahtavaa huomata että homma pyörii ja toiminta kannattaa, toisaalta on vähän ahdistavaa huomata että tulojen nostaminen vaatii hirveästi lisää työtä ja toisaalta kulutkin kasvavat samalla. Silti, pääasia on että yritys kasvaa ja kannattaa.

Yrittäjänä olen ryhtynyt ajattelemaan yhä enemmän ja enemmän niin, että jos asiakas haluaa tulla laitattamaan kampauksen aamuseitsemältä lauantaina, otan työn vastaan koska se tietää rahaa kassaa. On joustettava näköjään aika paljon ainakin näin alussa. Vuokratuolilla toimiessa olisi kyllä tuollaiset ajankohdat saaneet jäädä muille tai kokonaan kilpailevien yritysten hoidettavaksi. Hyvää on kuitenkin se, että voin vaikkapa hiljaisena maanantaiaamuna jäädä kotiin siivoamaan tai lähteä ruokaostoksille, palkkatöissä joustavien työaikojen kanssa on ollut aina vähän niin ja näin ainakin omien kokemusteni mukaan. Voin myös vaikuttaa paljon siihen millainen kampaamoni on ja millaista linjaa itse pidän erilaisissa asioissa markkinoinnista kierrätykseen. Kaikissa töissä on varmasti omat bonuksensa, ihan kuten yrittäjyydessä ja palkkatyössäkin.

Toisin kuin moni tuntuu kuvittelevan, on kauneusalan työ aika raskasta. Työasennot ovat usein hankalia, työ on etupäässä seisomatyötä ja asiakaspalvelu verottaa omalta osaltaan. Asiakaspalvelu on siis ennemminkin henkisesti raskasta ainakin välillä. Aina pitää olla hyvällä ja palvelualttiilla tuulella vaikka asiakkaat olisivat kaikkea muuta.

Työ ei siis ole kahvin juomista ja asiakkaiden kanssa seurustelua, toki niitäkin päiviin kuuluu mutta paljon muutakin. Välillä on selkä ja niska aivan toivottoman jumissa, uudet kengät sentään ovat helpottaneet jalkakipujani mutta kyllä tämä työltä tuntuu kun itse vielä työpäivien päätteeksi siivoaa ja raahaa roskat ulos. Näyteikkunankin olen päätynyt toistaiseksi pesemään itse. Yrittäjä, johtaja, siivooja, kampaaja ja ikkunanpesijä samassa paketissa, yrittäjästä on moneksi! Ei sillä, on mukavaa olla oman onnensa tekijä, voin päättää itse aukioloista eikä tarvitse jatkuvasti huomioida muita ihmisiä, joskus kampaamoissa tuntuu olevan vähän kireä ilmapiiri ja olo että on aina jonkun muun tiellä. Yksin ei sellaisia ongelmia ole.

Aina välillä pääsee tekemään ihania ja luovia töitä, kuten hääkampauksia ja kampauksia vanhojen tansseihin. Tällä kertaa sain tehdä eräälle kotikaupungissa hyvin tunnetulle taitelijarouvalle upean kampauksen, hänellä oli 50-vuotissyntymäpäivä ja isot kutsut edessä. Hän halusi jotain hyvin räväkkää ja huomiota herättävää. Kaikki tuntevat tämän rouvan ja hänet työnsä täällä, kukaan ei varmasti häneltä odota yhtään vähempää kuin huikeaa tai jopa pöyristyttävää. Päädyimme sitten lähes barokkihenkiseen korkeaan kampaukseen joka koristeltiin rouvan toiveiden mukaisesti verenpunaisilla ruusuilla, zirkoneilla ja muilla koristeilla.

Pelkäsin että lopputulos muistuttaisi joulukuusta mutta pelkoni oli turha. Taitelija oli hyvin tyytyväinen lopputulokseen ja täytyy myöntää että hänen tyytyväisyytensä sai minutkin iloiseksi. Olihan se useamman tunnin urakka mutta varmasti tein jotain ainutkertaista. Vastaavia asiakkaita ei taida ihan joka päivä ovesta kävellä sisään! Paitsi tämä asiakas ehkä suosii palveluitani myöhemminkin kun vaikutti niin tyytyväseltä.

Tuli sähköpostissa taas vanhan opiskelupaikkani lista alkavista kursseista, joissa olisi vielä tilaa. Nyt houkuttelisi sitten lähteä ekologisen kosmetiikan koulutukseen mutta tässä pitkää päivää ahertavana yrittäjänä nyt mietin, jaksanko ja ehdinkö.

Minusta on mukavaa oppia ja tehdä uutta. Vaikka työni onkin sosiaalista hommaa, on silti aina mukava tavata kollegoita ja kauneusalan ihmisiä erilaisissa tapahtumissa ja koulutuksissa. Moni toimii yrittäjänä ja vertaistuki on hyvin antoisaa. Toinen kiinnostava kurssi oli juhlakampauskurssi, jota oli tulossa vetämään eräs suosittu kampaaja Helsingistä. Hänet on tunnettu alalla lennokkaista ja alaa eteenpäin vievistä ideoistaan sekä useista julkkisasiakkaista ja kampauksista, joita hän on tehnyt elokuviin ja jopa Linnanjuhliin! Moni kadehtii häntä, itse lähinnä ihailen. Hän vain suhtautuu alaan aivan uskomattomalla palolla ja intohimolla, minusta tuntuu että itselleni tämä on kuitenkin etupäässä työtä ja elanto, tokihan tunnen olevani omalla alallani mutta silti, voisin tehdä työkseni jotain muutakin.

Ihan aluksihan suunnittelin yritykselleni helppokäyttöiset ja melko edulliset kotisivut tähän tyyliin (jonka ikään kuin varastin, hehe): http://mrbet.com/fi/casinobonukset/. Laitoin myös kestoilmoituksen yhteen lehteen ja olen jakanut käyntikortteja ahkerasti. Puskaradiokin lienee yksi hyvä kanava mutta tilanne on se, että enemmänkin ehtisin asiakkaita ottaa ja töitä tehdä. Koska minulla ei vielä ole suurta vakiutuista asiakaskuntaa, on tietysti panostettava siihen, että sellainen vielä syntyisi.

Nyt olen aloittanut uuden markkinointikampanjan sosiaalisissa medioissa ja se näyttää toimivan. Täytyy vain olla ahkera ja viitseliäs saadakseen niissä näkyvyyttä mutta ihan kivasti tuntuu toimivan. Mietin myös mainostelineen hankkimista, se herättäisi mukavasti huomiota sillä kampaamoni on melko vilkkaan kadun varrella ja tästä kyllä liikkuu potentiaalisia asiakkaita varmasti jatkuvasti ohi. Eli ideointia, uusia ja vanhoja medioita, yritän suhteutua tähän markkinointipuoleen monipuolisella otteella. Ihan kauheastihan minulla ei ole rahaa laittaa markkinointiin, olen tehnyt tarkan budjetin ja yritän tehdä itse mahdollisimman paljon.

Nyt hetken verran uuteen työntekotapaan eli yrittäjyyteen tutustuttuani pääni on täynnä vaikka mitä ideoita. Tietenkään ihan kaikkea ei kannata ryhtyä toteuttamaan mutta osa kelvannee jo sellaisenaan. Osaa täytyy ehkä kehitellä hieman lisää ja jalostuksen jälkeen voidaan miettiä sitten toteutusta.

Ensimmäinen ajatus on uusia kampaamon ikkuna. Omaa kampaamoa perustaessa oli niin paljon muutakin mietittävää ja aika loppui kesken, etten sitten saanut ikkunasta ihan sellaista kuin olisin halunnut. Nyt sitä hetken katseltuani tiedän mikä on vialla ja mitä ikkunaan haluan. Ajatus on raikas mutta kodikas, otin jo yhteyttä tuttuun kukkakauppiaaseen ja hän lupasi minulle kolme somaa myrttipuuta. Ne ovat sellaisia minipuita, jotka voin sitten istuttaa isoihin lasipurkkeihin ikkunaan sopivan taustakankaan somisteeksi. Eiköhän tuosta ikkunasta hyvä tule nyt kun on aikaa paneutua tällaisiinkin seikkoihin.

Nyt on sitten työt aloitettu ikiomassa kampaamossa. Avajaisissa sain paljon kukkia ja tutut ja sukulaiset kävivät ihastelemassa kampaamoani. Aikoja varattiin, kahvia juotiin ja kuulumisia vaihdettiin. Avajaiset olivat mukavat vaikka päädyinkin järjestämään tarjoilun itse ja se teetti työtä. Olihan se halvempaa järjestää itse kahvit ja hieman syötävää, illemmaksi parilla parhaalle ystävälle vielä samppanjatarjoilukin.

Onhan tässä yksi etappi alussa ja jokin vanha varmaan päätöksessä, miksipäs ei sitten juhlistaisi sitä hyvässä seurassa parilla lasillisella kuohuvaa. Ei liian monella, heti seuraavana päivänä on kuitenkin asiakkaita tulossa ja pääsee töihin. Olen ihan tyytyväinen ajanvarausten määrään mutta arkihan alkaa vasta huomenna ja sen jälkeen nähdään saanko oman kampaamon menestymään vai en. Sama pelko lienee muillakin yrittäjäksi ryhtyvillä.

Nyt olen tehnyt päätökseni yrittäjäksi ryhtymisestä. Urani vaiheet ovat varmasti jo tulleet osalle lukijoista tutuksi aiemmista blogiteksteistäni, mutta lyhyenä kertauksena, olen ehtinyt olla palkallisena työntekijänä kampaamossa. Työsuhteen loputtua siirryin vuokratuoliyrittäjäksi, mikä on monilla kampaajilla eräänlainen välivaihe oman yrityksen perustamiseen.

Vuokratuolillahan jokainen tekee töitä aika samalla periaatteella kuin yrittäjäkin. Minusta riskit ja investoinnit ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät. En osta tai vuokraa omaa toimitilaa, vuokraan vain kohtuulliseen hintaan paikkaa valmiissa kampaamossa. Molemmissa vuokratuolipaikoissani minulla oli mahdollisuus ostaa aineet ja tarvikkeet vuokranantajaltani. Toisaalta toiminta on yrittäjämäistä, maksan paikasta vuokraa, minulla on omat asiakkaat ja hoidan omat verot ja sosiaaliturvamaksuni. Vuokratuolilla toimiessa asiakkaita vain saa vähän helpommin, ainakin minusta tuntuu siltä.

Nyt olen viimekuukausina kuitenkin ahkerasti ottanut selvää yrityksen perustamisesta ja mahdollisista kustannuksista. Olen itse asiassa etsinyt sekä sopivaa liiketilaa että myynnissä olevia kampaamoita. Minulla on säästöjä ja perustarvikkeet sekä vakituinen asiakaskunta, joten olen luottavaisin mielin yrittäjäksi ryhtymässä. Huomenna menen katsomaan yhtä myynnissä olevaa kampaamoa, se vaikuttaa oikein lupaavalta. Olisi helppo ratkaisu ostaa koko paketti valmiina, varsinkin kun myyjä on samanhenkinen nuorehko nainen. Olettaisin hänen asiakaskuntansa hyväksyvän minut ihan hyvin koska hän on lopettamassa alalla perheenlisäyksen ja muuton vuoksi.

Minulla on yksi erityisen vaativa asiakas. Olen jo tottunut siihen, että hänen kanssaan suunnitellaan ja neuvotellaan ensin ainakin puoli tuntia, mitä hänen hiuksilleen tehdään ja mitä hän haluaa. Minusta tuntuu, etteivät muutokset useinkaan ole kovin dramaattisia eikä saman käsittelyn toistaminen useinkaan vaatisi niin pitkää neuvottelua. Luulen että hän on vain hyvin tarkka ihminen, ehkä myös hieman epävarma ulkonäöstään eikä uskalla tehdä mitään kovin näkyviä muutoksia siihen. Muutokset tuntuvat tapahtuvan ennemmin pikkuhiljaa ja vaiheittain. Toki ymmärrän ihmisten tarpeen tulla palvelluiksi hyvin, toisille se on helppoutta, he saavat jotain hienoa ja itselleen sopivaa ilman suurempaa miettimistä ja neuvottelua. Toisille se hyvä palvelu on sitä, että he kokevat tulleensa kuunnelluksi ja noteeratuiksi.

Kampaamoalalla on aika paljon kilpailua. Tyytyväinen asiakas on aina paras kilpailuvaltti. Tietysti lopputulos ja asiakkaan tyytyväisyys siihen on tärkeää, mutta tyytyväisyyteen kuuluu usein muutakin. Asiakas kokee saaneensa hyvää palvelua. Yllättävän pienetkin asiat tuntuvat asiakastyytyväisyyteen vaikuttavan, kuten se kuinka lämpimällä vedellä hiukset pestään ja kuinka helläkätinen kampaaja osaa olla märkiä hiuksia selvitellessään. Toisille myös kupillinen kahvia tai tuoreet ja kiinnostavat lehdet saattavat merkitä yllättävän paljon. Tärkeä on myös kampaajan persoona ja ulkonäkö, likaiset hiukset ja turhan tuttavallinen asenne saatetaan kokea niin negatiivisina asioina, että niiden perusteella vaihdetaan kampaajaa.